Avainsanat

,

Flunssa jatkuu, joten tänä aamuna juon sitten sitä Forsmanin Hehkuvaa talviteetä. Siitä tuli kesällä ihan hyvä jäätee. Nyt sitten näkee, miltä se maistuu lämpimänä.

Pussin kyljessä oleva informaatio on jokseenkin hämmentävää:

Karpalon ja kinuskin makuinen musta lehtitee. Nauti hehkuvan lämpimästä mustan ja valkoisen teen pehmeästä mausta. Aisti raikas karpalo herkullisen kinuskin kera. Anna hyvän teen rauhoittaa ja lämmittää hymyyn.

Ei tämä tee kyllä näytä yhtään siltä, että siellä olisi mustaa ja valkoista teetä sekaisin. Ainesosaluettelo ei anna apua, sillä se sanoo ainesosien olevan vain tee ja hedelmäöljy. Uskotaan siis, että kyseessä on musta tee, kuten (tällä hetkellä puuttelliset) aistit sanovat.

Muistaakseni tämä tee tuoksuu pussissa ihanalta, ja nytkin kun tukkoisella nenällä haistelen, niin kyllä siellä selvä kinuskimainen tuoksu tuntuu. Valmiissa teessäkin tuntuu aavistus samanlaista tuoksua. Voisi tuntua enemmänkin, jos pystyisin haistamaan sen.

Tuoksu on siis kiva, mutta maku tuottaa pettymyksen. No jos oikein tunnustelee, niin ehkä maustakin saattaa löytää jotain kinuskimaisuutta, mutta aika lailla saa sitä etsiä. Ja mausta ei voi sanoa sen olevan pehmeä, jollei sillä sitten tarkoiteta jonkinlaista vetisyyden ja kitkeryyden sekoitusta. Lieneekö tee ollut liian kauan kaapissani? Vai pitäisikö kokeilla suurempaa annostusta lehtiä lyhyemmällä haudutusajalla? Tällä kertaa käytin vajaan teelusikallisen lehtiä 150 ml vettä kohti ja haudutin kolme minuuttia.

Tai ehkä tee ei yksinkertaisesti vain ole kovin hyvää.

Täytyy kokeilla tätä teetä vielä toistekin, toisenlaisilla parametreilla valmistettuna. Niin, ja silloin kun hajuaistinikin toimii paremmin.